Plantaarifaskiitti, jalkapohjakipu

• Plantaarifaskiitti tarkoittaa jalkapohjan sidekudoskalvon kipua.
• Yleensä lisääntyy rasituksen aikana tai jälkeen. Voi oireilla myös rasitusta seuraavana aamuna.
  
• Oireiden pitkittyminen yleensä liittyy muihin toiminnallisiin häiriöihin lantion ja alaraajan alueella ja muihin tekijöihin, jotka altistavat kivun kroonistumiselle.
  

Jalkapohjan toiminnallinen anatomia

Plantaarifaskia on jalkapohjan sidekudoskalvo, joka sijaitsee jalkapohjassa kiinnittyen kantaluusta varpaiden tyviosiin.  Toiminnallisesti se on erittäin tärkeä jalkaterän ja nilkan kokonaistoiminnalle tukevana osa. Käytännössä aina kun jalkaterä tulee maahan pääasiallisesti plantaarifaskia yhteistyössä jalkaterän kaarien ja lihaksien kanssa vaimentaa iskun. Plantaarifaskian tukevasta ja iskua vaimentavasta ominaisuudesta johtuen lajeissa, kuten juoksussa, plantaarifaskia lajityypillisesti kuormittuu jokaisella askeleella.  Kuormituksen määrä riippuu useista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi peritystä rakenteesta, tuki- ja liikuntelinten toimintakyvystä, kuormituksen intensiteetistä- ja määrästä, kävely- ja juoksutekniikasta, kehon painopisteen hallinnasta, elopainosta, yleiskunnosta ja onnettomuus- ja sairaushistoriasta.

Jalkapohjan kipu eli plantaarifaskiitti

Plantaarifaskiitti tarkoittaa suoraan latinasta suomennettuna jalkapohjan tulehdustilaa. Tyypillinen oire on terävä ja paikallinen kipu jalkapohjassa lähellä kantaluuta. Tavallisimmin kipu tuntuu enemmän sisäpuolella jalkaterän keskilinjasta. Tyypillisesti kipu tuntuu rasituksen alkaessa ja aamuisin eniten. Tästä johtuen liikkeelle lähtö on hankalaa ja tuskallista. Kipu voi myös pahentua pitkittyneen istumisen tai seisomisen jälkeen. Yleensä kipu lievenee ensimmäisten minuuttien jälkeen kuormituksessa, mutta taas pahentuu, jos kuormitus jatkuu.

Uudemmissa tieteellisissä artikkeleissa suositellaan plantaarifaskiitti-nimen vaihtoa, koska solutason tutkimuksissa ei ole löydetty tulehdussoluja, jotka ovat aina läsnä tulehdustilassa. Tästä johtuen tämä vaiva on nykyisin nimestään huolimatta luokiteltu ylirasitusperäiseksi rappeuma eli degeneratiiviseksi vaivaksi. Aikaisemmin tulehdusteorian yhteydessä tulkittiin myös kuvantamislöydös plantaarifaskian kiinnityskohdan paksuuntumisesta ns. kantaluupiikiksi, joka aiheuttaa jalkapohjan kipua. Tämän normaalilöydöksen on todettu nykytiedon valossa todettu esiintyvän sekä oireellisilla kuin oireettomilla ihmisillä. Nämä löydökset ovat johtaneet nykyiseen loppupäätelmään plantaarifaskiitin toiminnallisesta alkusyystä.

Miten plantaarifaskia toimii osana kehoa?

Ihmiskehossa ei ole rakennetta, joka ei toimisi enemmän tai vähemmän kaikkien muiden kehon rakenteiden kanssa yhteistyössä. Plantaarifaskiitin normaalitoiminta sidekudoksena liittyy pääasiallisesti jalkaholvin tukemiseen, iskun vaimentamiseen ja alaraajan kineettisen ketjun osana toimimiseen. Tukevana ja ohjaavana sidekudoksena se ei itse luo liikettä vaan mahdollistaa hermoston ja lihaksien luoman liikkeen ja toiminnan tukemalla jalkaterän kaaria ns. vintturimekanismilla. Vintturimekanismissa pystysuora kuormitus jalkaterään tulee kaarien kautta plantaarifaskialle, jolloin kaaret korostuvat ja stabiloituvat.

Lihaksemme muodostavat sidekudoksen kautta kineettisiä ketjuja, joissa esimerkiksi juoksussa jalan tullessa maahan jalan lihakset aktivoituvat yhteistyössä lonkasta jalkaterään. Jalassa on useampi kineettisiä ketjuja, koska lonkka pallonivelenä mahdollistaa liikkeen kaikkiin suuntiin. Tästä johtuen osa jalan kineettisistä ketjuista toimii pystysuorasti ja osa myös kiertää rakenteita. Plantaarifaskia toimii pääasiallisesti jalan takaosassa kulkevan ketjun osana, joka muodostuu pakara- , takareiden-, pohkeenlihaksista ja akillesjänteestä ja plantaarifaskiasta. Suoran yhteyden vuoksi näiden rakenteiden toiminnalliset häiriöt (tavallisimmin jäykkyys ja heikkous) vaikuttavat eniten lihas- ja sidekudostasolla plantaarifaskialle  tulevaan kuormitukseen.

Syyt pitkittyneisiin jalkapohjan oireisiin

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Fysiologinen kuormitus johtuen aiemmista ylipainosta, vammoista, synnynnäisistä ennenaikaisista kulumista tai toiminnallisista häiriöistä erityisesti saman puolen alaselän, lantion, polven, nilkan ja jalkaterän alueella.
• Liian vähäinen tai liiallinen fyysinen kuormitus.
• Heikentynyt tasapaino ja koordinaatio.
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni, lieväasteista tulehdusta ylläpitävä ruokavalio.
• Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen.
• Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi vähäinen ympäristön tuki tai tyytymättömyys perhe- tai työasioihin.

Jalkapohjan jäykkyyttä ja vaikutusta kineettisen ketjuun voi kokeilla yksinkertaisesti  eteenpäintaivutustestillä.

1. Kokeile eteentaivutusta ja huomaa kuinka pitkälle alas saat sormesi tuotua.
2. Löydä kova pyöreä esine, kuten pallo (jääpallo suositelluin!), täysi pullo, kaulin tms., jolla voit rullata plantaarifaskiaa miellyttävyyden rajoissa pitkittäissuunnassa esim. 20 sekutia.
3. Kokeile eteentaivutusta uudelleen ja huomioi mahdollinen ero. Jos plantaarifaskia on jäykkä ja jännittynyt, niin ero on merkittävä.

Jalkapohjan hoito ja kuntoutus

Hoito ja kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti. Tavallisimmin hoito voi sisältää:

• Käsillä tehtävää hoitoa (manuaalista terapiaa).
• Neurologista kuntoutusta.
• Yksilöllisiä harjoitteita.

Viimeksi päivitetty 07.11.2024