Auraton migreeni
- Auraton migreeni on yleisempi kuin aurallinen migreeni.
- Pääoire on toispuoleinen kohtauksen omainen pääkipu, joka tuntuu sykkivänä kipuna.
- Oirekuvaa sekoittuu yleensä niskaperäiseen tai jännityspäänsärkyyn.
Migreenit
Migreenit jaetaan kansainvälisen luokittelun mukaan aurallisiin ja aurattomiin migreeneihin. Näistä aurallinen migreeni on huomattavasti harvinaisempi, koska vain noin 15%:lla migreeneistä kärsivillä esiintyy auraoiretta eli ennakkotuntemusta migreenikohtauksen alkamisesta.
Migreeni on tavallisempi naisilla kuin miehillä. Perintötekijöillä on vahva vaikutus migreenitaipumuksessa – kahdella kolmesta näistä päänsäryistä kärsivillä taipumus kulkee suvussa. Aurattomassa migreenissä perintötekijöiden vaikutus esiintyvyyteen on osoitettu olevan vähäisempi kuin aurallisessa.
Yksiselitteistä syytä ja syntymekanismia migreeniin ei ole pystytty osoittamaan, koska kohtaukselle altistavat tekijät, esiintymistiheys, voimakkuus, oireet ja kesto vaihtelevat hyvin paljon eri ihmisillä ja lisäksi samoilla ihmisillä eri migreenikohtauksissa. Tutkimuksissa migreenikohtauksien aikana on todettu erilaisia keskushermoston (lähinnä aivojen eri osat) muutoksia hermoston ja verenkierron toiminnassa. Myös hormonitoiminnan on osoitettu vaikuttavan migreenin esiintyvyyteen, alkamiseen ja jatkumiseen.
Aurattoman migreenin oireet
- Tuntuu tyypillisesti toispuoleisena, sykkivänä ja voimakkaana kipuna.
- Migreenit tulevat tyypillisesti kohtauksenomaisesti, jolloin oireet jatkuvat yhtäjaksoisesti kahdesta tunnista kolmeen päivään.
- Ennen kohtausvaihetta voi esiintyä ennakko-oireita, kuten voimakasta mielitekoa tiettyyn ravintoaineeseen ja /tai mielialan muutoksia, kuten ärtyisyyttä ja väsyneisyyttä.
- Päänsäryn kanssa kohtausvaiheessa samaan aikaan voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua, huonovointisuutta, silmien valoherkkyyttä, ihon kalpeutta ja/tai suolen liikkuvuuden vähentymistä.
- Myös samoja oireita voi esiintyä lievinä jälkioireina päänsäryn loppumisen jälkeen.
- Yleensä kroonistuneissa migreeni oireissa on lisäksi mukana muita päänsärkytyyppejä, kuten niska- ja jännitysperäistä päänsärkyä.
Lisääntyviin ja paheneviin oirekuviin yleensä vaikuttaa useampi eri tekijä
- Perinnölliset tekijät.
- Samaan aikaan esiintyvä niskaperäinen- tai jännityspäänsärky.
- Yleisesti eniten n.30-vuotiailla, jonka jälkeen useimmiten migreenikohtaukset vähenevät.
- Hormonaaliset muutokset erityisesti naisilla.
- Psykologiset tekijät, liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
- Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta ja/tai riittämätön.
- Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen.
Aurattoman migreenin hoito ja kuntoutus
Hoito ja kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti. Tavallisimmin hoito voi sisältää:
- Käsillä tehtävää hoitoa (manuaalista terapiaa).
- Neurologista kuntoutusta.
- Yksilöllisiä harjoitteita.
- Elintapaohjeita.
Muun tyyppisiä päänsärkyjä
Viimeksi päivitetty 29.09.2024
