Jännityspäänsärky
- Pääoireena laaja-alainen niska- ja pään alueen jumi ja -särky, jossa pään alue ja niska tuntuvat kireiltä, pingoittuneilta ja mahdollisesti hieman puutuneilta.
- Oirekuva jatkuva, tasainen ja jomottova.
- Yleensä liittyy psykologista kuormittuneisuutta, stressiä ja mahdollisesti huonoa palautumista.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky tunnetaan myös nimellä tensiopäänsärky. Kipu ja jännitys esiintyvät yleensä ohimoiden ja takaraivon alueella tavallismmin kummallakin puolella, mutta myös enemmän toispuoleisia jännityspääkipuja esiintyy. Pääkipu ei paikannut tarkalle tietyn lihaksen alueella, vaan esiintyy laajemmalla alueella. Lihasjännitys voi tuntua muodostavan puristavan pannan tai pipon päänahan tai yläniskan alueelle. Kipu tuntuu tavallisimmin tasaiselta jomottavalta säryltä. Yleensä oireet tuntuvat selvimmin levossa ja paikallaan.
Oireet
Muina jännityspäänsäryn oireina voi esiintyä niska-hartiajännitystä, leukanivelen ja purulihasten toiminnallisia häiriöitä, huimausta, korvien huminaa ja kasvojen ja käsien puutumista. Tavallisesti ihotunto on myös herkistynyt ja kovempi painaminen sattuu tavallista enemmän. Erotuksena klassiseen migreeniin jännityspäänsärkyyn ei liity pahoinvointia tai huonovointisuutta ja sykkivää kipua kohtauksittain, vaan oirekuva on enemmän jatkuva ja aaltoileva.
Syyt pitkittyneisiin oireisiin
Oireet yleensä pahenevat rasituksen jälkeen, josta johtuen tavallisimmin aamulla herätessä oireet tuntuvat yleisimmin vähemmän vaikkakin tämä riippuu myös paljon unenlaadusta. Jännityspäänsärkypotilaille vaikeimpia ovat yleensä staattiset pitkään jatkuvat paikallaan pysyvät asennot, kuten istuminen. Jännityspäänsäryn syntyyn vaikuttavat tavallisimmin yksipuoleinen rasitus, tietokoneella pitkät päivät, korkea stressitaso, masentuneisuus, ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja vähäinen liikunta. Yleisesti erona niskaperäiseen päänsärkyyn ja migreeniin ovat psyykkiset tekijät merkittävämpinä tekijöinä jännityspäänsärkyyn.
Hoito ja kuntoutus
Lääkkeetön hoito ja kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti. Tavallisimmin hoito voi sisältää.
- Käsillä tehtävää hoitoa (manuaalista terapiaa)
- Neurologista kuntoutusta
- Yksilöllisiä harjoitteita
- Akupunktiota
- Elintapaohjeita
Viimeksi päivitetty 11.10.2024
