Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky tunnetaan myös nimellä tensiopäänsärky. Kipu ja jännitys esiintyvät yleensä ohimoiden ja takaraivon alueella tasaisesti kummallakin puolella. Kipu ei paikannut tarkalle alueella, vaan esiintyy laajalla alueella.  Lihasjännitys voi tuntua muodostavan puristavan pannan pään tai yläniskan alueelle. Kipu tuntuu tavallisimmin tasaiselta jomottavalta säryltä.

Muina jännityspäänsäryn oireina voi esiintyä niska-hartiajännitystä, leukanivelen ja purulihasten toiminnallisia häiriöitä, huimausta, korvien huminaa ja kasvojen ja käsien puutumista. Tavallisesti ihotunto on myös herkistynyt ja kovempi painaminen sattuu tavallista enemmän. Erotuksena klassiseen migreeniin jännityspäänsärkyyn ei liity pahoinvointia tai huonovointisuutta ja sykkivää kipua.

Oireet yleensä pahenevat rasituksen jälkeen, josta johtuen tavallisimmin aamulla herätessä oireet tuntuvat yleisimmin vähemmän. Jännityspäänsärkypotilaille vaikeimpia ovat yleensä staattiset pitkään jatkuvat paikallaan pysyvät asennot, kuten istuminen. Jännityspäänsäryn syntyyn vaikuttavat tavallisimmin yksipuoleinen rasitus, korkea stressitaso, masentuneisuus, ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja vähäinen liikunta. Yleisesti erona niskaperäiseen päänsärkyyn ja migreeniin ovat psyykkiset tekijät merkittävämpinä tekijöinä jännityspäänsärkyyn. Myös osa psyykelääkkeistä voi johtaa tensiotyyppiseen päänsärkyilyyn.


Tarkka diagnoosi sekä yksilöllinen hoito ja kokonaisvaltainen kuntoutus tekevät mahdolliseksi vaikuttaa hyvin monenlaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen oireisiin ja syihin. Ensimmäinen hoitokerta sisältää haastattelun ja tutkimuksen pohjalta tehtävän diagnoosin, hoitosuunnitelman ja ensimmäisen hoidon. Ensimmäisen hoitokerta kestää 40 minuuttia ja maksaa 90 euroa.

Tervetuloa asiantuntevaan hoitoon. Nettiajanvaraus alla olevan linkin kautta 24/7.


Vastaanotot kiropraktikko Jani Mikkonen maanantai-perjantai.
Lue lisää Jani Mikkonen
Puhelinajanvaraus 044-7067773

© Jani Mikkonen

Viimeksi päivitetty 24.03.2020