Toiminnallinen neurologia tarjoaa viimeisintä konservatiivisen hoidon tietotaitoa erilaisten pitkäaikaisten tuki- ja liikuntaelin- ja neurologisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa.
Toiminnallinen neurologia keskittyy neurologisten sairauksien ja oireiden konservatiiviseen (ei- lääkkeelliseen ja ei-leikkaukselliseen) hoitoon ja kuntoukseen. Toiminnallisessa neurologiassa tutkitaan ja hoidetaan tuki- ja liikuntaelinten lisäksi aivojen, aivorungon, selkäytimen ja ääreishermoston toimintakykyä. Erityisen tärkeässä roolissa on keskushermoston toiminta, jota ei ole aikaisemmin juuri osattu käyttää konservatiivisessa hoidossa ja kuntoutuksessa.
Toiminnallisella neurologialla voidaan hoitaa sekä pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joiden aikaisempi hoitovaste on ollut lyhytaikainen sekä varsinaisia neurologisia sairauksia ja niiden oireita. Toiminnallisen neurologian tutkimus ja hoito keskittyvät yksilöllisellä hoidolla ja harjoitteilla mm. tasapaino-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistien toimintaan, hengitykseen, autonomisen hermoston toiminnan tasapainottamiseen, koordinaation parantamiseen ja lihastonuksen normalisoimiseen. Elintapamuutoksissa edistetään yleistä terveydentilaa mm. ravinnon, liikuntatottumusten, stressinhallinnan kautta tukemaan hoitovastetta ja tuloksien pysyvyyttä.
Tavallisimmin oireiden väheneminen ja toimintakyvyn lisääntyminen alkaa näkyä kahden – neljän viikon säännöllisen hoidon jälkeen. Hoitovasteen pohjalta jatkohoitoa arvioidaan potilaan tavoitteiden mukaan. Hoitovaste riippuu monista eri yksilöllisestä tekijöistä, kuten diagnoosista, sairauden vaiheesta, kulusta, oireista, terveydentilasta, motivaatiosta kotiharjoituksiin jne. Luonnollisesti tämän tyyppinen konservatiivinen hoito ja säännöllinen lääkehoito, leikkaukset tai muu lääketieteellinen hoito eivät sulje toisiaan pois.
Tavallisimpia sairauksia, joiden hoidossa ja kuntoutuksessa on kirjallisuudessa käytetty toiminnallista neurologiaa tuloksekkaasti:
- Erilaiset huimaustyypit
- Erilaiset päänsäryt
- Erilaiset liikehäiriösairaudet, kuten esim. Parkinsonin tauti
- Erilaiset dystoniat, kuten servikaalinen dystonia
- Tinnitus
- post-traumaattinen stressihäiriö
- Aivoinfarktin jälkeinen kuntoutus
- Aivotärähdyksen jälkeiset oireet
Neurologisten sairauksien ja toimintahäiriöiden oireet voivat näkyä hyvin monenlaisina erillisinä tai samanaikaisempina oireina, joista tavallisimpia ovat:
– Liikkeiden vähentymisenä, hidastumisena, olemalla hallitsemattomia tai epätarkoituksenmukaisia.
– Jatkuvana kipuna ja jännityksenä, jonka hoitovaste erilaisissa aikaisemmissa lääkityksissä ja hoidoissa on ollut lyhytaikainen.
– Kömpelyytenä ja koordinaatiovaikeuksina.
– Huimauksen tai humauksen tunteina.
– Silmien väsymisenä, kohdistamisen vaikeutena, näkökyvyn huonontumisena.
– Vapinana ja tärinänä levossa tai liikkeessä.
– Tarkkaavaisuus-, keskittymis- ja oppimiskyvyn muutoksina
– Kuulonmuutoksina, tinnityksenä.
– Paniikkioireina.
– Tuntomuutoksina.
– Lihasheikkoutena, -väsymisenä ja – epätasapainona.
– Kipuna.
– Epätavallisina tuntemuksina, joita on hyvin vaikea kuvata sanallisesti.
Lisää toiminnallisesta neurologiasta englanniksi:
http://carrickbraincenters.com/
http://www.carrickinstitute.org/
Viimeaikaisia tutkimuksia aiheesta:
Carrick FR, McLellan K, Brock JB, Randall C, Oggero E. Evaluation of the Effectiveness of a Novel Brain and Vestibular Rehabilitation Treatment Modality in PTSD Patients Who have Suffered Combat-Related Traumatic Brain Injuries. Front Public Health. 2015 Feb 4;3:15
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25699246
Carrick FR, MAchado C, Estrada G Et al. Combnations of Fast and Slow Eye Movements Strategies Improve Clinical Outcomes and EEG Activity in Stroke PAtients, a Randomized Controlle Trial.
