Keskushermoston herkistyminen kroonisessa kivussa

• Keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän herkistyminen vaikuttaa aina kivun pitkittymiseen.
• Nimensä mukaisesti ihotunto herkistyy, jolloin pienempia aistiärsyke aiheuttaa kipuaistimuksen.
• Tyypillisesti pitkittyneessä ja laaja-alaisessa kivussa on syytä ottaa mukaan aina herkistyminen.

Mitä keskushermoston kivulle herkistyminen tarkoittaa?

Keskushermoston herkistyminen tarkoittaa keskushermoston kipu- ja aistisäätelyjärjestelmän ylivirittymistä, joka johtaa erilaisten ”normaali rajoissa” olevien aistiärsykkeiden tuottamiin oireisiin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi kosketus- ja ihotunnon herkistymisenä niin, että hyvin kevyt painaminen tai esimerkiksi tuulenvire tuntuu kipuna. Erityisen tärkeäksi keskushermoston herkistyminen on todettu oireiden pitkittymisen kannalta, jolloin keskushermoston säätelyjärjestelmän häiriö vaikuttaa osaltaan oireiden kroonistumisen eli muuttumiseen enemmän jatkuviksi.

Miten se voi näyttäytyä?

Keskushermoston herkistymisen on osoitettu olevan tekijänä useassa erilaisessa pitkittyneissä tuki- ja liikuntaelinoireissa, kuten selkäkivussa ja erilaisissa neurologisessa tai reumaattisessa kipuoireyhtymässä, migreenissä tai fibromyalgiassa. Keskushermoston herkistyminen voi näkyä myös erilaisina muina oireina, kuten ruuansulatuksen toiminnallisina häiriöinä, psyykkisinä oireina (esim. ahdistuneisuutena, masentuneisuutena ja/tai paniikkioireherkkyytenä) ja yliherkkyytenä tuoksuille, valoille ja kemikaaleille. Pitkittyneessä kivussa voimakkaan herkistymisen oirekuvan yhtäläisyydet Fibromyalgian kanssa eivät ole sattumaa, vaan se on tyyppiesimerkki vakavaan herkistymiseen liittyvästä toiminnallisesta oireyhtymästä

Mikä sen aiheuttaa?

Todennäköisesti herkistyminen liittyy ainakin osalla siitä kärsivistä perimään, jossa meillä on pohjalla herkistymistaipumus, joka sitten alkaa esim. onnettomuuden, liian kuormituksen tai erilaisten psyykkisten traumojen jälkitilana. On todettu, että ainakin lievä aivovamma eli aivotärähdys ja  niskan retkahdusvamma ja erilaiset muut onnettomuudet voivat edeltää herkistymisen lisääntymiseen ja sitä kautta kipuoireiden  kroonistumiseen.

Miten sitä voi hoitaa?

Herkistymistä ei voi hoitaa nopeasti ja yksinkertaisesti. Jos se vastaa hyvin nopeasti hoitoon, niin se on enemmän esimerkiksi toiminnallinen tuki- ja liikuntaelin toimintahäiriö, kuten Si-nivelen toimintahäiriö. Kokemukseni mukaan keskushermoston herkistymispotilaiden hoitoa ja kuntoutusta pitää alusta alkaen katsoa kokonaisvaltaisesti ja sovittaa se olemaan sopivalla tasolla, jolloin hoito on vielä miellyttävällä tasolla ja kuntoutuksen tarkemmat kotiharjoitteet eivät väsytä liikaa. Hoidossa kannattaa hoitaa kipuoiretta mahdollisimman monipuolisesti heti alusta lähtien. Yleensä myös elintapojen, kuten unenmäärän riittävyys ja työ- ja muun kuorman jonkinasteinen sopiva kevennys ovat tärkeitä, jotta palautumiselle on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Yleisesti kevyt, sopiva ja miellyttävä liikunta, kuten jooga, Pilates, uinti ja/tai kuntosali ovat hyvin tärkeä osa tarkentamien täsmäharjoitteiden kanssa.

Keskushermoston herkistyminen toteaminen

Tämän hetken paras mittari tilan toteamiseen on kysely keskushermoston herkistymisestä, jonka suomenkielisen käännös ja validointi oli osa väitöstyötäni (1).  Kysely keskushermoston herkistymisestä kehitettiin Yhdysvalloissa 2012 kehittäjien alkuperäinen tarkoitus oli kehittää herkistymisseulontakysely pitkittyneestä kivusta kärsivillä. Ajallisesti lyhyestä historiasta huolimatta se on käännetty ja validoitu tällä hetkellä 29 kielelle.

Kysely keskushermoston herkistymisessä on A ja B osat. A osassa on 25 väittämää, joissa pyydetään valitsemaan parhaiten sopiva vastaus jokaiseen väittämään asteikolla: Ei koskaan (o pistettä) Harvoin (1 piste) Joskus (2 pistettä) Usein (3 pistettä) Aina (4 pistettä).

1. Tunnen herätessäni oloni väsyneeksi ja virkistymättömäksi
2. Lihakseni tuntuvat jäykiltä ja kipeiltä
3. Minulla on ahdistuneisuuskohtauksia
4. Narskuttelen hampaitani
5. Minulla on ripulia ja/tai ummetusta
6. Tarvitsen apua suoriutuakseni päivittäisistä toiminnoistani
7. Olen herkkä kirkkaille valoille
8. Väsyn hyvin helposti ollessani fyysisesti aktiivinen
9. Tunnen kipua kaikkialla kehossani
10. Minulla on päänsärkyä
11. Tunnen epämukavuutta ja/tai poltetta virtsatessani
12. En nuku hyvin
13. Minulla on keskittymisvaikeuksia
14. Minulla on iho-ongelmia kuten ihon kuivumista, kutinaa tai ihottumaa
15. Stressi pahentaa fyysisiä oireitani
16. Tunnen oloni surulliseksi tai masentuneeksi
17. Energiatasoni on matala
18. Minulla on niska-hartiaseudun lihasjännitystä
19. Minulla on leuan alueen kipua
20. Tietyt hajut, kuten hajuvedet, saavat minussa aikaan huimausta ja pahoinvointia
21. Minun täytyy käydä virtsaamassa useasti
22. Jalkani tuntuvat epämukavilta ja levottomilta kun yritän nukahtaa illalla
23. Minulla on vaikeuksia muistaa asioita
24. Olen kärsinyt lapsena trauman
25. Lantioni alueella on kipua

A osasta lasketaan pistemäärä 0-100. Tässä kyselyssä yli 40 pistettä on todettu indikoivan luotettavasti keskushermoston herkistymistä. B- osa on kysely, jossa kysytään kymmentä eri diagnoosia ja diagnoosi-vuotta. Kaikki nämä eri diagnoosit, kuten migreeni, levottomat jalat oireyhtymä, ärtyneen suolen oireyhtymä jne. on todettu liittyvän keskushermoston herkistymiseen.  Kysely löytyy suomeksi https://www.pridedallas.com/wp-content/uploads/2022/12/Finnish.pdf

Suomenkielisen validoinnin (1) lisäksi olemme julkaisseet toisen tutkimuksen, jossa tutkittiin kyselyn keskushermoston herkitysmisestä ja sykevälivaihtelun sekä hengitystaajuuden yhteyttä (2). Tässä tutkimuksessa havaittiin, että merkitsevää eroa ei ole ryhmien välillä, joilla pistemäärien mukaan ei ollut herkistymistä tai kohtalainen–voimakas herkistyminen (2). Hyvin samansuuntaiset ei merkitsevät löydökset kivuttomien ja pitkittyneestä kivusta kärsivien välillä olivat väitöksessäni, jossa selvitettiin yhtenä osatekijänä herkistymisen ja seisomatasapainon huojunnan yhteyttä (3). Toisaalta, koetun huimausoireen viimeisen 12 kuukauden aikana ja kyselyn keskushermoston herkitysmisestä pistemäärän yhteys oli merkitsevä Suomen kielisen version validoinnissa (1). Responsiivisuutta olemme tutkineet pilottitutkimuksella liikekontrolliharjoituksista tietoisen hengityksen kanssa ja ilman, jossa kysely keskushermoston herkitysmisestä ei ollut responsiivinen mittaamaan vaikuttavuutta samaan tapaan kuin esimerkiksi kivun intensiteetti, toimintakyvyn haitta ja elämänlaatu (4).

Lähteet:
(1) Mikkonen, J., et al., Cross-cultural adaptation and validation of the Finnish version of the central sensitization inventory and its relationship with dizziness and postural control. BMC Neurol, 2021. 21(1): p. 141.

(2) Mikkonen, J., et al., To what degree patient-reported symptoms of central sensitization, kinesiophobia, disability, sleep, and life quality associated with 24-h heart rate variability and actigraphy measurements? Pain Pract, 2024. 24(4): p. 609-619.

(3) Mikkonen, J., Postural stability and its relationships with chronic low back pain, central sensitization, and pain-related sleep quality, in Health Sciences. 2023, University of Eastern Finland: Kuopio, Finland. p. 174.

(4) Mikkonen, J., et al., Identical movement control exercises with and without synchronized breathing for chronic non-specific low back pain:A randomized pilot trial. J Back Musculoskelet Rehabil, 2024.

Viimeksi päivitetty 11.10.2024