Polven asennonpoikkemat: pihtipolvi, länkisääri ja yliojentuva polvi

• Polven eri asennonpoikkeamia ovat: pihtipolvi, länkisääri ja yliojentuva polvi
• Pihtipolvessa polvet tulevat sisään, länkisaarissä ulospäin ja yliojentuvissa polvissa liikaa taakse
• Asennonpoikkeamat voivat olla yksiosatekijä oireiden kroonistumisessa mutteivat yksin selitä pitkittyneitä oireita

Polvien asennonpoikkeama näkyy polvien kääntymisenä sisään (pihtipolvisuus) tai ulospäin (länkisäärisyys) tai sitten niiden yliojentumisena taaksepäin yli normaalin viiden asteen liikeradan. Selvimmin polvien asennonpoikkeamat näkyvät seisoma-asennossa ja kävelyssä.

Polvinivel on tärkeä osa alaraajan liikeketjua, jossa nivelet ja lihakset toimivat yhteistyössä. Tästä johtuen erilaiset asennonpoikkeamat voivat altistaa loukkaantumisille, ennenaikaiselle kulumalle ja erilaisille toiminnallisille häiriöille. Tyypillisesti asennon poikkeaman suuntaan meillä on samalla puolelle taipumus kehittää lihasvenähdyksiä ja -revähdyksiä ja vastakkaiseen suuntaan erilaisia nivelkulumia.

Oirekuva

• Toiminnallisesti liikkeen epätaloudellisuus näkyy erilaisina kipuina, kireyksinä ja ennen aikaisena väsymisenä.
• On tavallista, että liikeradat pikkuhiljaa rajoittuvat pehmytkudoksien pyrkiessä tukemaan virheasentoa mahdollisimman paljon.
• Polvien virheasennot altistavat suoraan erilaisille lantio ja nilkan ja jalkaterän vaivoille. On hyvin tavallista, että polvien kääntymisessä sisään altistavana tekijänä on ollut jalkaterän jalkaholvien mataloituminen.
• Edennyt polvien kulumamuutos näkyy tavallisesti polvien tulemisen ulospäin eli ns. länkisäärisyytenä.

Syyt pitkäaikaisiin oireisiin

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Fysiologinen kuormitus johtuen aiemmista vammoista, ennenaikaisista kulumista tai toiminnallisista häiriöistä erityisesti saman puolen alaselän, lonkankoukistaja lihasten, polven, nilkan ja jalkaterän alueella.
• Synnynnäinen alttius nopeampiin kuin iän mukaisiin kulumamuutoksiin nivelissä.
• Rakenteelliset asennon poikkeamat lonkassa, polvessa, nilkassa tai jalkaterässä.
• Liian vähäinen tai liiallinen fyysinen kuormitus.
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni.
• Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen.
• Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi vähäinen ympäristön tuki tai tyytymättömyys perhe- tai työasioihin.

Viimeksi päivitetty 24.03.2020