Aurallinen migreeni

Migreenit jaetaan kansainvälisen luokittelun mukaan aurallisiin ja aurattomiin migreeneihin. Näistä aurallinen migreeni on huomattavasti harvinaisempi, koska vain noin 15%:lla migreeneistä kärsivillä esiintyy auraoiretta eli ennakkotuntemusta migreeni-kohtauksen alkamisesta.

Aurallisessa migreenissä ennen kohtausta esiintyy auraoiretta, joka kestää tavallisimmin 4-60 minuuttia edeltäen migreenille tyypillistä päänsärkyä. Tavallisimpia auraoireita ovat erilaiset näkö- ja hajuaistituntemukset. Esimerkiksi tavallisimpia näköoireita on näkökentän kaventuminen ja/tai osittainen sumentuminen. Ennen auravaihetta voi esiintyä ennakko-oireita, kuten voimakasta mielitekoa tiettyyn ravintoaineeseen ja/tai mielialan muutoksia, kuten ärtyisyyttä ja väsyneisyyttä.

Päänsärky tuntuu tavallisimmin toispuoleisena, sykkivänä ja voimakkaana. Migreenit tulevat tyypillisesti kohtauksenomaisesti, jolloin oireet jatkuvat yhtäjaksoisesti kahdesta tunnista kolmeen päivään. Päänsäryn kanssa kohtausvaiheessa samaan aikaan voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua, huonovointisuutta, silmien valoherkkyyttä, ihon kalpeutta ja/tai suolen liikkuvuuden vähentymistä. Myös samoja oireita voi esiintyä lievinä jälkioireina päänsäryn loppumisen jälkeen.

Migreeni on tavallisempi naisilla kuin miehillä. Perintötekijöillä on vahva vaikutus migreeni-taipumuksessa – kahdella kolmesta näistä päänsäryistä kärsivillä taipumus kulkee suvussa. Aurallisessa migreenissä perintötekijöiden vaikutus esiintyvyyteen on osoitettu olevan voimakkaampi kuin aurattomassa. Yksiselitteistä syytä ja syntymekanismia migreeniin ei ole pystytty osoittamaan, koska kohtaukselle altistastavat tekijät, esiintymistiheys, voimakkuus, oireet ja kesto vaihtelevat hyvin paljon eri ihmisillä ja lisäksi samoilla ihmisillä eri migreeni-kohtauksissa ja eri ikävaiheissa. Tutkimuksissa migreeni-kohtauksien aikana on eri tutkimuksissa todettu erilaisia keskushermoston (lähinnä aivojen eri osat) muutoksia hermoston ja verenkierron toiminnassa. Myös hormonitoiminnan on osoitettu vaikuttavan migreenin esiintyvyyteen, alkamiseen ja jatkumiseen. Yleensä kroonistuneissa migreeni oireissa on lisäksi mukana muita päänsärkytyyppejä, kuten niska- ja jännitysperäistä päänsärkyä.

Kliininen neurologia erikoisalana antaa mahdollisuuden tutkia suoraan keskushermoston toimintaa ja hoitovastetta hoitoon ja kuntoutukseen, jolloin hoidetaan enemmän syytä kuin oireita. Hoitotulokset ovat olleet neurologiaan erikoistumiseni jälkeen huomattavasti nopeampia, paremmin vaikuttavia ja helpommin ennustettavia kuin aikaisemmin, jolloin hoito keskittyi lähinnä tuki- ja liikuntaelinten toiminnan normalisoimiseen. Tutkimuksien mukaan migreeni-tyyppisissä päänsäryissä kiropraktiikka, akupunktio ja rentoutumista edistävät harjoitteet toimivat tavallisimmin kohtuullisen hyvin vähentäen migreeni-kohtauksien esiintyvyyttä, esiintymistiheyttä, pituutta.

Tarkka diagnoosi, yksilöllinen hoito ja kuntoutus tekevät mahdolliseksi vaikuttaa hyvin monenlaisien tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja neurologisien oireiden syihin. Oireiden palaamisen ennaltaehkäisyssä keskitymme lähinnä parantamaan toimintakykyä ja yleisterveyttä. Ensimmäinen hoitokerta sisältää haastattelun ja tutkimuksen pohjalta tehtävän diagnoosin, hoitosuunnitelman ja ensimmäisen hoidon. Samanaikainen lääkehoito ei luonnollisesti ole este konservatiiviselle hoidolla.

Ajanvaraus Helsinki
http://selkakuntoutus.fi/varaa-aika/
tai 044 7067773

Uudelle asiakkaalle tietoa käytännön asioista