Silmäperäinen huimaus eli silmien toimintahäiriöistä johtuva huimaus

• Tuntuu vaihtelevana, mutta jatkuvana huimauksena, johon liittyy silmien väsymistä ja yleistä epätarkkuuden tunnetta erilaisissa silmien toiminnoissa.
• Silmäperäisen huimaus liittyy yleensä pää-silmä-koordinaation ja seurantaliikkeiden häiriöihin.
• Silmien pitkäaikainen kohdistaminen ja päätteellä työskentely tavallisimmin lisäävät oireita.

Silmäperäinen huimaus

Huimauksella tarkoitetaan tunnetta tasapainon häiriintymisestä. Tasapainoaistimme pohjaa ulkoiseen (silmien näköjärjestelmä ja kuuloaisti) ja sisäiseen (lihas- ja jänneaisti ja vestibulaari-järjestelmä) aistitietoon. Käytännössä nämä kaikki osat toimivat saumattomassa yhteistyössä salamannopeasti erilaisten ei-tietoisten toimintojen kautta. Huimauksen tunteessa tasapainojärjestelmän eri osat kertovat eri asioita keskushermostolle, jolloin koettu aistitiedon ”mismatch” aiheuttaa huimausoireen, jossa tunnemme ympäristön liikettä tai tunnemme olevamme itse liikkeessä, jota ei tapahdu.

Silmät ovat yksi pääaistitiedon tuottajista, josta johtuen aistitiedon ”mismatch” ja huimaus voivat aiheutua erilaisista silmien toiminnallisista häiriöistä. Tavallisimmat näistä silmien toiminnallisista häiriöistä, jotka aiheuttavat huimausta ovat erilaiset pää-silmä-koordinaation toiminnalliset häiriöt.

Silmien toiminnot

Silmien perustoiminto on pitää paikallaan oleva tai liikkuva kohde silmien kohdassa, jossa voimme nähdä sen tarkasti. Silmien viisi perustoimintoa ovat:

1. Katseen kohdistus pään liikkeissä (pää-silmä-koordinaatio eli vestibulaari-okulaari refleksi).
2. Automaattinen ”kuvanvakautusliike” liikkuvassa kohteessa (optokineettinen refleksi).
3. Lähennys kohteen liikkuessa lähelle ja loitonnus kohteen liikkuessa kauemmas.
4. Kohteen seuraaminen pään ollessa paikallaan (hitaat seurantaliikkeet).
5. Silmien liikuttaminen nopeilla liikkeillä kohteesta toiseen (sakkadi-liikkeet).

Käytännössä kaikki päivittäiset toimintomme sisältävät enemmän tai vähemmän kaikkia näitä perustoimintoja erilaisissa suhteissa. Tästä johtuen silmäperäinen huimaus voi oireilla  hyvin erilaisissa tilanteissa ja toimissa. Alla silmien toiminnot jaettuina kohdistamisen ja liikkeiden toimintoihin.

Silmäperäinen huimauksen oireet

• Jatkuva, mutta vaihteleva huimauksen tunne.
• Epäskarppi / epätodellinen olo, joka vaihtelee päivittäin ja päivän mittaan.
• Yleensä fyysinen tai henkinen rasitus pahentaa oiretta.
• Silmien kohdistamisen epätarkkuuden tunne.
• Silmien väsyminen.
• Silmien pomppimisen tunne kävellessä.
• Matkapahoinvoinnin tunne.
• Vaikeus katsoa tiettyyn suuntaan kauemmin.
• Epävarmuus liikkeessä ja pää-silmä-koordinaatiossa.
• Erilaiset päänsäryt ja niska-hartia-alueen oireet, kuten kipu ja jännitys.

Syyt pitkittyneisiin oireisiin

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Niskaperäinen huimaus tai erilaiset palaavat sisäkorvan tasapainojärjestelmän toiminnalliset häiriöt
• Synnynnäiset näköön ja tasapainojärjestelmään liittyvät tekijät, kuten karsastus ja matkapahoinvointitaipumus
• Silmien näkökyvyn heikentyminen ja erilaiset silmien degeneratiiviset sairaudet
• Todettu karsastus
• Pitkät päivät koneella istuen
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni
• Niskan tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka vaikuttavat liikkeeseen ja selän ja niskan toimintaan
• Neurologiset sairaudet, jotka vaikuttavat liikkeen säätelyn, kuten Parkinsonin tauti

Hoito ja kuntoutus

Hoito ja neurologinen kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti. Silmäperäinen huimauksessa yleisiä ohjeita on vaikea / mahdoton antaa, koska johtuen monista eri toiminnoista hoito ja kuntoutus on räätälöitävä aina tapauskohtaisesti. Tavallisimmat silmäperäisen huimauksen syyt liittyvät pääsilmäkoodinaatioon, jossa pään ja silmien yhteistoiminta voisi toimia paremmin. Tämä on osa vestibulaarista kuntoutusta.

Yksilöllisen hoidon lisäksi voit tutustua Parempi tasapaino® -verkkokursseihin, jotka sisältävät kattavat ja helppotajuiset ohjeet kotiharjoitteisiin keinuttavassa- tai kiertohuimauksessa.

Erilaisia muita huimaustyyppejä, joihin silmäperäinen huimaus yleensä liittyy:

• Niskaperäinen huimaus
• PPPD (engl. persistent postural-perceptual dizziness)
• Monitekijäinen huimaus
• Vestibulaaritoiminnan molemminpuolinen heikkeneminen / ikähuimaus
• Visuaalinen liikeherkkyys 

• Tekonivelleikkauksen jälkeinen epätasapaino, huteruus ja huimaus

Viimeksi päivitetty 04.12.2024