- Parkinsonin tauti on yksilöllisen kulun mukaan etenevä neurologinen sairaus.
- Pääoireet ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet.
- Kipu on myös tavallinen liitännäisoire.
Parkinsonin tauti ja sen yleisyys
Parkinsonin tauti on tavallisin liikehäiriösairauksistamme. Sitä sairastaa Suomessa noin 1% väestöstä. Tavallisimmin oireet alkavat 40-70 vuoden iässä ja etenevät yksilöllisen taudin kuvan mukaan.
Parkinsonin taudin syntymekanismi
Parkinsonin taudin syntymekanismi liittyy pääasiallisesti keskiaivoissa sijaitsevan mustatumakkeen (substantia nigra) dopamiini-hormonia tuottavien solujen asteittaiseen vähenemiseen. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka osallistuu mm. liikkeen säätelyyn, kivun alentamiseen ja erilaisiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistin toimintaan, keskittymiskykyyn, hyvän olon tunteeseen jne. Dopamiinia tuottavien solujen asteittainen väheneminen liittyy aina myös tavalliseen ikääntymiseen, mutta tuntemattomasta syystä Parkinsonin tautia sairastavilla näiden solujen vähentyminen on huomattavasti keskimääräistä nopeampaa. Parkinsonin taudin oireet alkavat näkyä kun noin puolet dopamiinia tuottavista soluista eivät enää tuota välittäjäainetta. Diagnoosi tehdään kliinisten oireiden mukaan, joten .
Parkinsonin taudin pääoireet
- Levovapina
- Liikkeiden hitaus ja vähyys, erityisesti liikkeelle lähdössä
- Lihasjännitykseen eli rigiditeetti
- Asennon ja tasapainon huonontuminen ja erilaiset tuki- ja liikuntaelinoireet, kuten kipu
Parkinsonin liitännäisoireet
- Autonomisen hermoston häiriöt, kuten noustessa tuleva huimaus, ummetus, virtsaamishäiriöt, impotenssi jne.
- Kasvojen alueen vähäeleisyys, puheen tuoton vaikeus, hajuaistin heikkeneminen ja vaikeus niellä
- Kognitiiviset häiriöt, kuten muistin häiriöt, masennus, hidastunut ajattelukyky, väsyneisyys ja ennenaikainen dementia
Parkinsonin tauti ja kipu
Noin puolet Parkinsonia sairastavista kärsii eriasteisista tuki- ja liikuntaelinten kipu-, puutumis-, ja/tai särkyoireista. Liike on tutkitusti paras yleislääke tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyyn, jonka takia on luonnollista, että liikkeen väheneminen ja muuttuminen edesauttaa erilaisien oireiden alkamista. Parkinson potilailla tämä on erityisen hankalaa, koska alentunut dopamiini pitoisuus altistaa kivulle ja kipu hankaloittaa lisäksi mekaanisesti liikkeen aloitusta ja jatkamista, jotka ovat Parkinson potilailla liikehäiriön kautta jo aikaisemmin hankalia.
Yksilöllinen hoito ja kuntoutus
Parkinsonin taudin konservatiivinen (ei- lääkkeellinen ja ei- leikkauksellinen) hoito on viime vuosina kehittynyt ja nykyään on mahdollista sekä hoidossa että kuntoutuksessa keskittyä yksilöllisesti oireiden hoitamiseen ja toimintakyvyn parantamiseen. Tavallisimmin toimintakyvyn parantamisessa keskitytään liikkeen helpottamiseen, asennon, hengityksen ja tasapainon parantamiseen erilaisilla harjoitteilla yksilöllisen tarpeen mukaan. Parkinsonin taudin hoito on aina haastavaa, koska yksilöllisesti etenevänä neurologisena sairautena oireiden vähentyminen ei tarkoita asteittaista täydellistä parantumista.
Vastaanotolla ensimmäinen käynti sisältää haastattelun ja tutkimuksen pohjalta tehtävän diagnoosin, hoitosuunnitelman ja ensimmäisen hoidon. Hoitoaika on hyvin yksilöllinen, mutta yleensä ensimmäiset toimintakyvyn hoitotulokset näkyvät keskimäärin noin kolmen viikon hoidon kohdalla. Kipuoireet yleensä vastaavat jo nopeammin. Parkinsonin taudin hoito yleisesti vaatii säännöllisyyden lisäksi jatkuvaa omaa aktiivisuutta kotiharjoitteissa. Yleensä kotiharjoitteita tehdään 3-4 kertaa päivässä 5-10 minuuttia kerrallaan. Luonnollisesti samanaikainen lääketieteellinen hoito, kuten lääkitys, eivät ole este tämän tyyppiselle konservatiiviselle hoidolla, vaan ne tukevat toisiaan.
Olemme kehittäneet asiantuntevia verkkokursseja Parkinsonin taudissa esiintyvien tasapainovaikeuksien ja mahdollisen huimauksen hoitoon. Kursseihin voi tutustua paremmin Parempi tasapaino® -kurssit sivuilla.
Erilaisia muita tiloja, jotka vaikuttavat osaltaan tasapainoon myös ihmisillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia
- Niskaperäinen huimaus
- Monitekijäinen huimaus
- Vestibulaaritoiminnan molemminpuolinen heikkeneminen / ikähuimaus
- Silmien toiminnallisista häiriöistä johtuva huimaus
- Tekonivelleikkauksen jälkeinen epätasapaino, huteruus ja huimaus
Viimeksi päivitetty 12.11.2024
