Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky tunnetaan myös tensiopäänsärky nimellä. Kipu ja jännitys esiintyvät yleensä ohimoidan ja takaraivon alueella tasaisesti kummallakin puolella. Kipu ei paikannut tarkalle alueella, vaan esiintyy laajalla alueella.  Lihasjännitys voi tuntua muodostavan puristavan pannan pään tai yläniskan alueelle. Kipu tuntuu tavallisimmin tasaiselta jomottavalta säryltä.

Muina oireina voi esiintyä niska-hartiajännitystä, leukanivelen ja purulihasten toiminnallisia häiriöitähuimausta, korvien huminaa ja kasvojen ja käsien puutumista. Tavallisesti ihotunto on myös herkistynyt ja kovempi painaminen sattuu tavallista enemmän. Erotuksena klassiseen migreeniin jännityspäänsärkyyn ei liity pahoinvointia tai huonovointisuutta ja sykkivää kipua.

Oireet yleensä pahenevat rasituksen jälkeen, josta johtuen tavallisimmin aamulla herätessä oireet tuntuvat yleisimmin vähemmän. Jännityspäänsärkypotilaille vaikeimpia ovat yleensä staattiset pitkään jatkuvat paikallaan pysyvät asennot, kuten istuminen. Jännityspäänsäryn syntyyn vaikuttavat tavallisimmin yksipuoleinen rasitus, korkea stressitaso,masentuneisuus, ahdistuneisuus, jännityneisyys ja vähäinen liikunta. Yleisesti erona niskaperäiseen ja migreeniin psyykkiset merkittävämpinä tekijöinä jännityspäänsärkyyn. Myös osa psyykelääkkeistä voi johtaa tensiotyyppiseen päänsärkyilyyn.

Tarkka diagnoosi, yksilöllinen hoito ja kuntoutus tekevät mahdolliseksi vaikuttaa hyvin monenlaisien tuki- ja liikuntaelinvaivojen syihin. Ensimmäinen hoitokerta sisältää haastattelun ja tutkimuksen pohjalta tehtävän diagnoosin, hoitosuunnitelman ja ensimmäisen hoidon.

Tervetuloa asiantuntevaan hoitoon.

Ajanvaraus Helsinki, Mikonkatu.


tai 044 7067773

Tietoa käytännöistä uudelle asiakkaalle