Lapaluukipu ja -virheasento
- Lapaluukipu liittyy yleensä muihin toiminnallisiin häiriöihin hengityksen, rintakehä, olkapäiden ja keskiselän alueella.
- Lapaluiden toiminnallisissa häiriöissä kipu yleensä paikantuu lapaluiden ylä- ja/tai sisäosien alueella.
- Lapaluun perustoiminto on tuottaa lapatukea, jolla tuetaan pääasiallisesti solisluun, olkapään ja yläraajan erilaisia liikkeitä erityisesti painoa kantavissa liikkeissä.
Lapaluiden toiminta
Lapaluut ovat muodoltaan kolmiomaisia ja litteitä ja sijaitsevat selkäpuolella kylkiluiden päällä. Lapaluu ja sen alueen lihakset toimivat yläkehon liikkeiden käynnistäjä ja tuovat tukevuutta yläkehon liikkeisiin kiinnittymällä olka- ja solisluuhun ja tarjoamalla lihaksille kiinnityskohtia.
Lapaluukipu
Ihmiset kuvaavat oireita tavallisesti kipuna lapaluun eri puolilla. Ylä- ja sisäosan oireet liittyvät tavallisimmin niska-hartia-, keskiselkä-, olkapää-, ja erilaisiin muihin alueen vaivoihin. Kaikkein tavallisin epämääräisen puutumisen aiheuttaja käsissä on lapaluun alueen päällä olevien kiertajäkalvosimen lihasten jännitys.
Kiertäjäkalvosin on ryhmä lihaksia, jotka tukevat olkaluun pään lapaluuhun ja tuottavat olkapään liikkeitä, erityisesti ulko- ja sisäkiertoa. Olkanivel on laajaliikkeinen, mutta epävakaa nivel, josta johtuen kirtäjäkalvosimen lihaksiin kohdistuu merkittävää rasitusta. Jos lapaluu ja olkapää ovat liikkeissä virheasennossa kiertäjäkalvosimen lihaksiin kohdistuu kohtuutonta rasitusta, joka johtaa lihasten jännittymiseen.
Tavallisin lihasheikkous, joka vaikuttaa lapaluun tulemiseen liikaa ulos rintakehästä eli lapatuen pettämiseen, johtuu lapaluun sisäpuolella sijaitsevien lähentäjälihasten huonosta aktivoitumisesta. Tällöin tavallinen lihasepätasapaino on hartialihasten ylityöskentely ja lavan lähentäjien vähäinen aktivoituminen.
Lapaluun alueen virheasentoja on useita ja on tavallista että olemme hieman epäsymmetrisiä johtuen kätisyydestä, harrastuksista ja tottumuksista tehdä tietyt asiat aina toisella kädellä. Tavallisin varsinainen virheasento näkyy ns. enkelinsiipenä, jossa lapaluun alasisäkulma tulee ulospäin rintakehästä ja saa aikaan enkelinsiipimäisen vaikutelman.
Lapaluu voi olla myös liikkeeltään rajoittunut tiettyyn suuntaan, jolloin liike voi myös rajoittua sen kanssa yhteistyössä toimivissa nivelissä, kuten esimerkiksi olkanivelessä. Merkittävät virheasennot ja toiminnan häiriöt näkyvät myös tukiominaisuuden vähenemisenä, jolloin tavallisissa liikkeissä, kuten punnerruksessa yläkehomme voi väsyä epätavallisen nopeasti ja oireilla liikkumisen jälkeen.
Lapaluiden lihasten kireys ja jännitys aiheuttaa tavallisimmin myös käsien tai kyynärvarsien puutumista, joka on yleensä enemmän toisella puolella, mutta esiintyy kummallakin puolella. Puutuminen ei yleensä paikannu mihinkään kovinkaan selkeästi ja vaihtelee, mutta tyypillisimmin on enemmän pikkurillin puolella kättä.
Syyt pitkittyneisiin lavan alueen oireisiin
Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.
- Fysiologinen liikakuormitus johtuen aiemmista vammoista, toiminnallisista häiriöistä ja/tai synnynnäisistä asennonpoikkeamista erityisesti solisluun, olkapään, keskiselän ja/tai rintakehän alueella
- Hengityksen toiminnalliset häiriöt
- Lapatukea tuottavien lihasten riittämätön aktivoituminen
- Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
- Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni
- Keuhkoihin vaikuttavat sairaudet
- Serratuspareesi tai muut ääreishermojen vauriot
- Hyvin harvinaisena säteile kipu johtuen vatsan, maksan ja sappirakon erilaisista sairauksista
Lapaluukivun hoito ja kuntoutus
Hoito ja kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti. Tavallisimmin hoito voi sisältää.
- Käsillä tehtävää hoitoa (manuaalista terapiaa)
- Neurologista kuntoutusta
- Yksilöllisiä harjoitteita
- Akupunktiota
- Elintapaohjeita
Vaivoja, jotka voivat liittyä lavan alueen oireisiin
- Kaularangan välilevyvaivat
- Jännitysniska
- TOS-oireyhtymä
- Hartiakipu
- Hengityksen toiminnalliset häiriöt
- Rintarangan kipu
- Rintakehän kipu
- Lapaluukipu ja –virheasento
Viimeksi päivitetty 16.10.2024
