Kyllä. Lihasperäinen tinnitus tarkoittaa käytännössä samaa tilaa kuin somatosensorinen tinnitus, joka on virallinen nimitys sekä lihasperäiselle että niskaperäiselle tinnitukselle. Somatosensorinen tinnitus kuvaa ilmiötä parhaiten, koska tinnitus voi liittyä tuki- ja liikuntaelimistön lihasten lisäksi myös sidekudoksiin, lihaskalvoihin ja niveliin ja se voi liittyä niskan lisäksi myös kaulan ja kasvojen alueen lihaksien toiminnallisiin muutoksiin.
Kasvojen, niskan, leuan ja kaulan alueen lihakset ovat yhteydessä toisiinsa hermoratojen kautta. Näihin kuuluvat kolmoishermo (trigeminushermo, CN V), kaulahermot (C1–C3) sekä niiden yhteys aivorungon simpukkatumakkeeseen (dorsal cochlear nucleus), joka on keskeinen kuuloaistimuksen prosessoinnista ja säätelystä vastaava aivoalue. Näiden hermostollisten yhteyksien vuoksi lihasten jännitys tai rentous sekä tuntoaistimukset kuten kipu ja kireys voivat vaikuttaa kuuloaistimukseen ja aiheuttaa tinnitukselle ominaisia ääniä, kuten esimerkiksi piippausta, sointia, kohinaa, surinaa, naksutusta.
Tavallisimmat ns. lihasperäiseen tinnitukseen vaikuttavat lihakset sijaitsevat kasvojen, purennan, kaulan, niskan ja hartioiden alueella. Yleisimmät yksittäiset lihakset ovat:
Niskalihakset
- Päännyökkääjälihas (Sternocleidomastoideus, SCM)
- Epäkäslihas (Trapezius)
- Syvä selkälihas (Semispinalis capitis)
- Pään ja kaulan ojentajalihas (Splenius capitis ja cervicis)
- Lapankohottajalihas (Levator scapula)
Leuan lihakset
- Puremalihas (Masseter)
- Ohimolihas (Temporalis)
- Ulkoinen siipilihas (Lateral pterygoid)
- Sisäinen siipilihas (Medial pterygoid)
Lue lisää somatosensorisen ja niskaperäisen tinnituksen oirekuvasta ja hoidosta. Kuten todettu, ne ovat käytännössä eri nimityksiä lihasperäiselle tinnitukselle.
