Monitekijäinen huimaus

• Tasapainojärjestelmämme pohjaa niskan, sisäkorvan ja silmien tuottamaan aisti-informaatioon.
• Monitekijäinen huimaus tarkoittaa useamman kuin yhden tasapainojärjestelmän osan toiminnallista häiriötä samaan aikaan.
• Oirekuva on yleensä pitkittynyt ja hyvin yksilöllinen, jossa yhdistyy eri huimaustyyppejä riippuen alkusyistä.

Monitekijäinen huimaus

Tasapainoaistimme pohjaa sisäiseen (lihas- ja jänneaisti ja vestibulaari-järjestelmä) sekä ulkoiseen (silmien näköjärjestelmä ja kuuloaisti) aistitietoon. Huimauksella tarkoitetaan virheaistimuksen tunnetta tasapainon häiriintymisestä, jossa ihminen kokee, että hän tai hänen ympäristönsä on liikkeessä, vaikka liikettä ei tapahdu.

Tavallisimmin pitkäaikaisessa huimauksessa alla olevia syitä on enemmän kuin yksi, jolloin sitä kutsutaan monitekijäiseksi. Tästä syystä pitkäaikaisessa huimauksessa on syytä tarkasti tutkia tasapainojärjestelmän eri osien toimintaa, jonka pohjalta on mahdollista yksilöllisesti hoitaa ja kuntouttaa myös pitempiaikaisia ja haastavampia huimaustapauksia.

Oireet ovat hyvin yksilöllisiä

Monitekijäisessä huimauksessa ei ole yhtä tuntomerkkiä, vaan siinä on yleensä oireita useammasta eri huimaustyypistä.

• Huteruus, epätasapaino ja/tai epätodellinen ol0.
• Liikkumisen ja toimimisen vaikeus ja epävarmuus.
• Kaatava, laivankansimainen, keinuttava ja/tai humauttava tunne.
• Palaava, toistuva ja/tai pitkittynyt oirekuva.
• Silmien väsyminen, näön epätarkkuus, valonherkkyys.
• Pahoinvointi, kuvottava olo, oksennuttava olo.
• Silmien tahattomat liikkeet.
• Niskahartiajännitys ja kipu.
• Eri päänsärkytyypit.
• Korvaoireet, kuten paineen tunne, kipu ja kuulonalenema.
• Tinnituksen eri muodot.
• Ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, psyykkinen ylikuormitus.

Syyt monitekijäisen huimaukseen

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Tasapainoon vaikuttavien sisäkorvan tasapainojärjestelmän, niskan ja näköjärjestelmän sairaudet, häiriöt ja yleinen heikentyminen.
• Aiemmat niskan piiskaniskuvammat ja pään lievät aivovammat, kuten aivotärähdys.
• Neurologiset perussairaudet, jotka vaikuttavat tasapainoon ja liikkeeseen, kuten Parkinsonin tauti.
• Krooninen kipu ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, vaivat ja oireet.
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta ja riittämätön tai huonolaatuinen yöuni.

Hoito ja kuntoutus

Hoito ja kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti. Tavallisimmin hoito voi sisältää:

• Neurologista kuntoutusta.
• Yksilöllisiä harjoitteita.
• Käsillä tehtävää hoitoa (manuaalista terapiaa).
• Elitapaohjeita.

Yksilöllisen hoidon lisäksi voit tutustua Parempi tasapaino® -verkkokursseihin, jotka sisältävät kattavat ja helppotajuiset ohjeet kotiharjoitteisiin.

Keinuttavaa huimausta voivat myös aiheuttaa

• Niskaperäinen huimaus
• PPPD (engl. persistent postural-perceptual dizziness)
• Vestibulaaritoiminnan molemminpuolinen heikkeneminen / ikähuimaus
• Silmien toiminnallisista häiriöistä johtuva huimaus
• Visuaalinen liikeherkkyys 

• Tekonivelleikkauksen jälkeinen epätasapaino, huteruus ja huimaus

Viimeksi päivitetty 12.11.2024