Niskaperäinen huimaus

• Niskalihaksilla on tärkeä rooli tasapainon ylläpidossa, koska ne tuottavat merkittävän osan asento- ja liikeaistin aisti-informaatiosta.
• Niskaperäisen huimauksen päätuntomerkki on keinuttava, laivankansimainen, heijaava ja/tai kaatava huimaus.
• Yleensä tähän huimaustyyppiin liittyy niskahartia-alueen jännitys ja/tai kipu.

Niskaperäinen huimaus

Tasapainoaistimme pohjaa sisäiseen (lihas- ja jänneaisti ja sisäkorvan tasapainojärjestelmä) sekä ulkoiseen (silmien näköjärjestelmä ja kuuloaisti) aistitietoon.

Syvät niskalihakset ja niiden jänteet sisältävät jänne- ja lihastuntoaistille tärkeitä aistinelimiä. Erityisen runsaasti niitä on yläniskassa kaularangan nivelkapseleissa, niihin kiinnittyvissä jänteissä sekä kallonpohjan ja kaularangan syvissä lihaksissa. Jänne- ja lihastuntoaisti yhdessä sisäkorvan vestibulaari-järjestelmän kanssa muodostavat kehon asento- ja liikeaistin, joka osallistuu tarkoituksenmukaisen asennon ja liikkeen aistimiseen, säätelyyn ja toteuttamiseen.

Niskaperäinen huimaus syntyy nivelien, lihaksien ja sidekudoksen toiminnallisista häiriöistä ja lihasjännityksistä, jolloin niiden tuottama jänne- ja lihasaisti-informaatio ei ole tarkkaa tai sitä on liian vähän.

Niskaperäinen huimauksen oireet / kokemukset

• Tunne, että olisi keinuttavalla laivankannella, joka heijaa, keinuttaa tai/ja vie tasapainoa sivuille ja takaisin ja/tai eteen-takaisin ja/tai taakse ja takaisin. Tavallisimmin selvää suuntaa, johon keinutus vie ei ole.
• Olo on hutera, epätodellinen, epävarma ja/tai tasapainoton.
• Äkilliset ”humaukset” eli hetkelliset tasapainon menettämisen tunteet.
• Huimauksen tunne on jatkuva, mutta kokoajan vaihteleva.
• Takaraivon, niskan, hartioiden ja leukanivelten alueella voi esiintyä jännityksiä ja kipua.
• Pään tai niskan ympärillä voi esiintyä pipomaista, pantamaista tai kiristävää jännityksen tunnetta.
• Huimaus-oireeseen voi liittyä lievää huonovointisuuden tunnetta, joka on vastaavaa kuin matkapahoinvoinnissa.
• Silmissä voi esiintyä väsyneisyyttä ja silmien kohdistus voi tuntua tavallista raskaammalta.
• Pitkään paikalla pysyvät asennot, erityisesti seisoen, voivat tuntua epätavallisen kuormittavilta.
• Yleisesti oireet voivat lisääntyä iltaa kohti.
• Psyykkinen kuormitus ja stressi voivat pahentaa oireita.
• Oireita voi edeltää lievät niskan ja pään vammat, kuten niskan retkahdusvamma tai aivotärähdys.

Syyt pitkittyneiseen niskaperäiseen huimaukseen

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Taipumus niskahartiajännitykseen ja -kipuun.
• Tasapainoon vaikuttavien sisäkorvan tasapainojärjestelmän ja näköjärjestelmän sairaudet, häiriöt ja yleinen heikentyminen.
• Neurologiset perussairaudet, jotka vaikuttavat tasapainoon ja liikkeeseen, kuten Parkinsonin tauti.
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta ja riittämätön tai huonolaatuinen yöuni.

Niskaperäisen huimauksen hoito ja kuntoutus

Hoito ja kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti oirekuvan ja toimintakyvyn mukaan. Niskaperäisen huimauksen klassinen perustesti on seisomatasapainotesti silmät kiinni. Niskaperäisessä huimauksessa tasapaino heikkenee, huojunta lisääntyy, ja ajoittain tästä huimaustyypistä kärsivät voivat itse kertoa, että oire, tunne ja kokemus muistuttavat hieman heidän aiemmin kokemaansa huimausta. Tämän kaltaisissa tapauksissa tasapainoon ja toimintakykyyn liittyvät haitat kertyvät usein vähitellen, jolloin oireet alkavat myös ilmetä pikkuhiljaa toimintakyvyn heikentyessä.

Tavallisimmin niskaperäisen huimauksen hoito sisältää käsin tehtävää hoitoa (manuaalista terapiaa) ja yksilöllisiä harjoitteita. Vain harvoilla pitkittyneistä oireista kärsivillä manuaalinen terapia poistaa huimauksen kokonaan. Yleensä pääpaino pitkittyneissä oirekuvissa on yksilöllisessä neurologisessa kuntoutuksessa, jossa tasapainon perusosia harjoitellaan ja niiden yhteistoimintaa parannetaan, mikä tekee oireiden uusiutumisesta huomattavasti epätodennäköisempää.

Yksilöllisen hoidon lisäksi voit tutustua Parempi tasapaino® -verkkokursseihin, jotka sisältävät kattavat ja helppotajuiset ohjeet keinuttavan huimauksen omahoitoon.

Keinuttavaa huimausta voivat myös aiheuttaa

• PPPD (engl. persistent postural-perceptual dizziness)
• Monitekijäinen huimaus
• Vestibulaaritoiminnan molemminpuolinen heikkeneminen / ikähuimaus
• Silmien toiminnallisista häiriöistä johtuva huimaus

• Tekonivelleikkauksen jälkeinen epätasapaino, huteruus ja huimaus

Viimeksi päivitetty 12.11.2024