- Suomeksi pitkittynyt asennon havainnointiin liittyvä huimaus.
- Pitkittynyt keinuttava huimaus, joka ilmenee erityisesti pystyasennoissa.
- Niskaperäiseen huimaukseen erona enemmän psykologisia oireita ja vähemmän fyysisiä tutkimuslöydöksiä.
PPPD
PPPD tai 3PD (engl. persistent postural-perceptual dizziness) ei ole vielä saanut vakiintunutta suomenkielistä nimeä, sillä diagnoosikriteerit kehitettiin vasta vuonna 2017. Suomenkieliseksi nimeksi voisi ehdottaa ”Pitkittynyt asennon havainnointiin liittyvä huimaus”, mikä kuvaa tilaa, joka liittyy jatkuvaan keinuttavan huimauksen tunteeseen pystyasennossa ollessa, toimiessa ja liikkuessa.
PPPD näkyy aivojen toiminnallisessa kuvantamisessa, jossa tasapainoa ja tunne-elämää säätelevillä aivoalueilla on todettu muutoksia, jotka vastaavat PPPD oirekuvaa. Aivokuvantaminen selittää tilaa epätasapainona eri aivoalueiden toiminnassa, jolloin joillakin alueilla aktiivisuutta on liikaa ja toisilla liian vähän, aiheuttaen huimauksen ja epätasapainon tuntemuksia.
PPPD-diagnoosin viisi kriteeriä (1)
- Oireiden kesto: Vähintään kolmen kuukauden ajan esiintynyt keinuttava huimaus ja/tai ympäristöön liittyvä epätasapainon tunne. Oireet vaihtelevat ja voivat olla välillä poissa, mutta uusiutuvat, ja ne painottuvat usein iltaan.
- Pahentavat tekijät: Oireita pahentavat tavallisesti pystyasento, erilaiset toimet ja visuaaliset ärsykkeet.
- Oireiden alkuperä: Oireiden alku liittyy tasapainoon vaikuttaviin sairauksiin ja psykologisiin tekijöihin, kuten ahdistukseen ja masennukseen.
- Toimintakykyhaitta: Oireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä.
- Muiden syiden poissulkeminen: Oireet eivät selity paremmin toisella sairaudella tai häiriöllä.
PPPD liitännäisoireet
Niskaperäisestä huimauksesta poiketen, jossa pääoire on keinuttava huimaus, PPPD-oireisiin liittyy enemmän psykologista kuormittuneisuutta ja mahdollisesti aivosumua, keskittymisvaikeuksia ja muistiongelmia. PPPD-potilaat ovat myös usein herkempiä visuaalisille ärsykkeille, kuten monimutkaisille ja suurille kuvioille, kiireisille kauppakeskuksille sekä nopeasti liikkuville objekteille näkökentässä. Tavallinen provosoiva tekijä on esimerkiksi kännykän selaaminen seisoen, jolloin näytön skrollaus voi aiheuttaa huimauksen tunnetta.
PPPD alkamiseen vaikuttavia tekijöitä
- Sukupuoli: PPPD on yleisempi naisilla.
- Vaihtelevat kiertohuimaukset
- Pään ja niskan vammat,kuten aivotärähdys ja niskan retkahdusvamma
- Ménièren tauti perussairautena
- Aiemmat paniikkikohtaukset
- Ylivirittyneisyystaipumus
- Aiemmat aivoverenkierron häiriöt
- Vestibulaarimigreenitaipumus
- Viime aikoina sairastettu tasapainohermon tulehdus eli vestibulaarineuriitti
- Mielenterveysongelmat: Noin puolella PPPD-potilaista on jokin mielenterveyden perussairaus.
PPPD hoito ja kuntoutus
PPPD eroaa niskaperäisestä huimauksesta siinä, että tasapainojärjestelmän testeissä on vähemmän löydöksiä. Esimerkiksi silmät kiinni seisoessa PPPD-potilas ei koe vastaavaa huimauksen tunnetta kuin niskaperäisessä huimauksessa. Tutkimuksissa on todettu, että tarkasti ja yksilöllisesti kohdennettu vestibulaarikuntoutus voi auttaa PPPD:n hoidossa, vaikka hoitovaste on yleensä hitaampi kuin esimerkiksi niskaperäisessä huimauksessa.
Yksilöllisen hoidon lisäksi voit tutustua Parempi tasapaino® -verkkokursseihin, jotka sisältävät kattavat ja helppotajuiset ohjeet keinuttavan huimauksen kotihoitoon.
PPPD-potilaat voivat hyötyä myös hengitysharjoituksista sekä liikuntalajeista, kuten joogasta, Taijista ja Pilateksesta, joissa hengitys yhdistyy liikkeeseen, ja liike on tietoisen rauhallista ja rentouttavaa. Psykologisten oireiden hoidossa voidaan käyttää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) ja erilaisia lääkehoitoja.
Keinuttavaa huimausta voivat myös aiheuttaa
- Niskaperäinen huimaus
- Monitekijäinen huimaus
- Vestibulaaritoiminnan molemminpuolinen heikkeneminen / ikähuimaus
- Silmien toiminnallisista häiriöistä johtuva huimaus
- Visuaalinen liikeherkkyys
-
Tekonivelleikkauksen jälkeinen epätasapaino, huteruus ja huimaus
(1) Staab JP, Eckhardt-Henn A, Horii A, Jacob R, Strupp M, Brandt T, Bronstein A. Diagnostic criteria for persistent postural-perceptual dizziness (PPPD): Consensus document of the committee for the Classification of Vestibular Disorders of the Bárány Society. J Vestib Res. 2017;27(4):191-208. doi: 10.3233/VES-170622. PMID: 29036855; PMCID: PMC9249299
Viimeksi päivitetty 24.10.2024
