Hengityksen toiminnalliset häiriöt

• Tavallisin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin altistava häiriö on pinnallinen hengitys, jossa käytämme liiaksi apuhengityslihaksia päähengityslihas pallean käytön sijaan.  
• Hengityksen toiminnalliset häiriöt ovat sekä syy- että seuraus monen keskiselän, olkapään, lapaluiden ja rintakehän alueen pitkittyneisiin ja palaaviin oireisiin ja kivulle herkistymiseen.
• Hengityksen mekaniikkaa voi parantaa ja hengitystä voi harjoitella erilaisilla yksinkertaisilla hengitysharjoituksilla, jotka on räätälöity yksilölliseen tarpeeseen.

Hengityksen toiminta ja toiminnalliset häiriöt

Rintakehän pääasiallinen tehtävä on suojata sydäntä, keuhkoja ja muita sisäelimiä ja samalla mahdollistaa jatkuva hengitysliike, jolla tuomme happea kehoon ja samalla poistamme hiilidioksidia kehosta. Hengityksen erilaisista toiminnalliset häiriöistä tavallisin on pinnallinen hengitys, jossa käytämme hengitykseen liiaksi apuhengityslihaksia päähengityslihas pallean käytön sijaan. Pitkäaikainen pinnallinen hengitys on sekä syy että seuraus pitkäaikaisiin niska- ja hartia-alueen, kaulan ja rintakehän jännitys- ja kiputiloihin.

Hengitykseen liittyvät keholliset oireet

Tavallisimmin hengityksen toiminnalliset häiriöt tuntuvat vaikeutena hengittää rennosti ja helposti. Hengitys voi tuntua raskaalta, katkoilevalta ja jäävän vajaaksi erityisesti sisäänhengityksessä. Yleensä hengityksen toiminnallisiin häiriöihin liittyvät erilaiset tuki- ja liikuntaelin kivut, säryt ja lihasjännitykset erityisesti kaulan ja ylärintakehän alueella. Klassinen keskiselän jännitykseen liittyvä tuntemus on tunne, että sisäänhengitys jää hieman vajaaksi lopusta.

Hengitys on liikettä siinä missä kaikki kehomme liike ja vaikka se tapahtuu osittain tiedostamattomasti automaatiolla niin sen toimintaa voi parantaa erilaisilla hengitysharjoituksilla. Hengitysharjoitusten paras anti erilaisissa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on yleisesti lisääntynyt rentoutumisen taito sekä paikallaan että liikkeessä.

Luonnollisesti hengitys vaikuttaa perustavanlaatuisesti koko terveyteemme, joten erilaiset keholliset ja psykologiset oireet liittyvät aina toinen toisiinsa erilaisessa hengitykseen liittyvissä pitkittyneissä häiriöissä.

Syyt pitkittyneisiin hengitykseen liittyviin kehollisiin oireisiin

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Hengitystapahtuman huono tiedostaminen
• Vaikeus rentoutua sekä fyysisesti että psyykkisesti
• Asennon lysähtäminen – pään ja hartioiden työntyminen eteen
• Kaikki keuhkoihin ja sydämeen vaikuttavat perussairaudet, kuten astma, korkea verenpaine, uniapnea jne.
• Rintakehän ja keskiselän anatomiset variaatiot, kuten oikoryhti, skolioosi ja kuopparinta jne.
• Kylkiluiden aiemmat vammat ja murtumat
• Lapaluun, olkapään ja solisluun alueen toiminnalliset häiriöt ja asennonpoikkeamat
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni, lieväasteista tulehdusta ylläpitävä ruokavalio.

Hoito, kuntoutus ja hengitysharjoitukset

Manuaalinen terapia ja harjoitteet räätälöidään yksilöllisesti tilanteen mukaan. Hengitysharjoituksissa ensimmäinen askel on antaa hengityksen rentoutua ja kulkea luonnollisesti, ilman muutoksia, pakottamista tai voimistamista. Toisin sanoen erilaiset rentoutumisharjoitukset, joissa kehon annetaan rentoutua hengityksen pysyessä luonnollisena ja rentona, ovat hyvä lähtökohta, jos hengitys tuntuu katkonaiselta, raskaalta tai vaikealta. Harjoitukset, joissa hengitystä muokataan tietoisesti, esimerkiksi uloshengitystä pidentämällä, eivät onnistu ilman tietoista hengityksen hallintaa ja kykyä pitää hengitys rauhallisena ja rentona lähtötilanteessa.

Taustaani hengitysharjoituksien soveltamisesta kivun hoidossa

Hengityksen toiminta, sen toiminnalliset häiriöt ja hengitysharjoitukset kivun hoidossa ovat olleet pitkään kiinnostukseni kohteena. Olen tehnyt pitkään erilaisia hengitysharjoituksia, ohjannut tunteja sekä Suomessa että ulkomailla ja julkaissut kliinistä tutkimusta tietoisen hengityksen yhdistämisestä selkäkivun hoitoon perustuviin harjoitteisiin (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39031339/). Tutkimus osoittaa, että tietoinen hengitys parantaa harjoitteiden monipuolista vaikuttavuutta. Hengitysharjoitusprotokolla on kuvattu tarkemmin täällä: https://bmcmusculoskeletdisord.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12891-023-06434-6. Olen myös kirjoittanut useita artikkeleita ja kirjan luvun moniammatilliseen kipukirjaan hengitysharjoituksista kivun hoidossa.

Muita niskan, keskiselän ja rintakehän vaivoja

• Kaularangan välilevyvaivat
• Jännitysniska
• TOS-oireyhtymä
• Hartiakipu
• Rintarangan kipu
• Rintakehän kipu
• Lapaluukipu ja –virheasento

Viimeksi päivitetty 29.09.2024