- Aivoperäinen huimaus viittaa huimausoireeseen, joka johtuu aivokuoren eri alueiden, talamuksen, aivorungon ja pikkuaivojen toiminnan häiriöistä.
- Tavallisimmat syyt ovat aivoverenkierron häiriöt, MS-tauti, infektiot ja vestibulaarinen migreeni.
- Pitkittynyttä aivoperäistä huimausta voi hoitaa ja kuntouttaa.
Aivoperäinen huimaus
Tasapainojärjestelmä jaetaan sentraalisiin osiin (keskellä sijaitseviin) ja perifeerisiin osiin (reunoilla/ääriosissa sijaitseviin). Tasapainojärjestelmän sentraalisia osia ovat aivokuoren eri alueet, talamus, aivorunko ja pikkuaivot. Aivoperäinen huimaus viittaa huimaukseen, joka johtuu näiden sentraalisten alueiden toiminnan häiriöistä. Aivoperäiset huimaukset ovat huomattavasti harvinaisempia kuin perifeeriset huimaukset, kuten niskaperäinen huimaus, hyvänlaatuinen asentohuimaus ja silmäperäiset huimaukset. Aivoperäinen huimaus voi tuntua keinuttava, kaatavana tai kiertävänä huimausoireena.
Tyypillisimpiä syitä aivoperäiseen huimaukseen:
- Aivoverenkiertohäiriöt: Aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai TIA-kohtaus (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) aivojen tasapainokeskuksia säätelevillä alueilla voi aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan huimauksen.
- Multippeliskleroosi (MS-tauti): Tämä neurologinen sairaus voi aiheuttaa aivoperäistä huimausta, jos se vaikuttaa tasapainon kannalta keskeisiin alueisiin.
- Infektiot: Keskushermoston infektion voivat aiheuttaa monet mikrobit, kuten bakteerit, virukset ja harvemmin sienet. Pitkittynyt koronatauti (long COVID) on nykyisin tavallisin infektioperäinen syy pitkäkestoiseen huimaukseen.
- Vestibulaarinen migreeni: Osalla migreenipotilaista esiintyy vestibulaarista migreeniä, johon liittyy kiertohuimausta joko ilman migreenityyppistä päänsärkyä tai päänsäryn yhteydessä.
Huimaukseen liittyvät oireet, joiden vuoksi hakeudutaan päivystykseen
Aivoverenkierron häiriöt ja infektiot voivat aiheuttaa äkillisiä ja voimakkaita huimusoireita. Näissä tilanteissa huimaus on harvoin ainoana oireena. Aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon viittaavia oireita ovat seuraavat, ja niiden ilmetessä on tärkeää hakeutua välittömästi päivystykseen:
- Halvausoireet: yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- tai tuntoheikkous
- Suupielen tai toisen puolen kasvojen roikkuminen
- Puhehäiriö: puhe on vaikeaa, sekavaa tai kuulostaa puuromaiselta
- Näköhäiriö: kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset
- Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja/tai huimaus
- Äkillinen ja voimakas päänsärky
Aivoperäisen huimauksen pitkittyminen
Aivoperäinen huimaus voi joskus pitkittyä. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön jälkeen tasapainojärjestelmä ei aina toivu täysin, mikä voi johtaa pitkäaikaiseen huimaukseen. Pitkittynyt huimausoire voi vaihdella ja muuttaa muotoaan, ja se voi vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn, kuten tasapainoon ja liikkumiseen. Aivoperäiseen huimaukseen liittyy usein psyykkistä kuormaa, kuten liikepelkoa, liikkeen välttelyä ja ahdistuneisuutta, mikä on vähemmän tavallista esimerkiksi niskaperäisessä huimauksessa.
Pitkittyneen aivoperäisen huimauksen hoito ja kuntoutus
Pitkittynyttä aivoperäistä huimausta voidaan hoitaa ja kuntouttaa muiden huimaus- ja epätasapainotilojen tavoin. Sentraalisen ja perifeerisen huimauksen erottelu pitkittyneissä huimaustiloissa on kuitenkin haastavaa, sillä tasapainojärjestelmä toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja sen eri osat toimivat erottamattomassa yhteistyössä sekunnin murto-osissa.
Pitkittyneen aivoperäisen huimauksen hoidossa tarkka tutkimus on ehdottoman tärkeää, ja se on usein haastavampaa kuin perifeerisissä huimauksissa. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan ne aivojen osat, joita olisi syytä harjoittaa. Tämän pohjalta mietitään, miten neurologista kuntoutusta voisi soveltaa yksilölliseen oirekuvaan. Aivoperäisissä huimauksissa on melko tavallista, että tasapainojärjestelmä väsyy nopeammin, joten kuntoutus etenee yleensä hitaammin kuin perifeerisissä syissä. Erityisesti aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä huimauksessa hoito ja kuntoutus keskittyvät neurologisiin harjoituksiin, sillä niskan mobilisointi tai manipulointi on vasta-aiheista aiemman aivoverenkiertohäiriön vuoksi. Kevyitä pehmytkudostekniikoita voi kokeilla, jos oirekuvaan liittyy myös niskaperäisen huimauksen piirteitä.
Seuraavien, kohtauksenomaisesti esiintyvien huimaustyyppien ensimmäiset kohtaukset ovat usein nopeita ja voimakkaita, ja ne voivat muistuttaa aivoverenkierron häiriöitä tai infektion aiheuttamaa huimausta.
Viimeksi päivitetty 14.11.2024
